RoPS aloitti eilen torstaina harjoittelun uuden päävalmentaja John Allenin komennossa. Harjoituksissa ei ollut suurta vilinää, sillä sopimuspelaajista harjoituksiin osallistuivat vain Janne Turpeenniemi ja Mika-Matti Maisonvaara. Heidän lisäksi mukana oli junioreita RoPSista, Lynxistä ja Jalkapalloakatemiasta sekä viime kaudella PS Kemiä edustanut Tuomas Nikupeteri ja FC Santa Clausissa pelaava Santeri Viitasaari.

Lapin Kansan mukaan lähipäivien ja -viikkojen harjoituksissa taitojaan käyvät näyttämässä useat pelaajat, mukaan lukien Mika Hänninen, joka odottaa vielä lupaa harjoitteluun lääkäriltään.

Helmikuun alussa harjoitusvahvuuteen liittyvät:

• Mika Huuhtanen
• Chanda Mwaba
• Chileshe Chibwe ja
• Godfrey Chibanga

Helmi-maaliskuun vaihteessa Rovaniemelle palaavat vielä:

• Stephen Kunda
• Nchimunya Mweetwa
• Christopher Musonda ja
• Jarno Tenkula

Sambialaiset ovat harjoitelleet kotimaassaan Zeddy Sailetin johdolla lukuunottamatta Nchimunya Mweetwaa, joka harjoittelee tällä hetkellä Zescon joukkueen kanssa.

Mika Huuhtanen. Kuva © Hjk.fi

Viime kaudella Klubi 04:n riveissä Ykkösessä torjunut 23-vuotias Mika Huuhtanen on ensi kaudella RoPSin ykkösvahti. Huuhtasen sopimus on yksivuotinen.

Huuhtanen pelasi viime kaudella 24 Ykkösen ottelua HJK:n reservijoukkue Klubi -04:ssä. Hän on kuulunut myös HJK:n liigarinkiin, mistä löytyivät myös suosittelijat Rovaniemelle muuttoon. Entisillä RoPS-vahdeilla Ville Wallénilla ja Jani Vianderilla oli pelkästään hyvää sanottavaa, millä oli iso merkitys Huuhtasen saamiselle.

Mika Huuhtasen saavutuksiin kuuluvat A-nuorten Suomen mestaruudet vuosilta 2004 ja 2005. Hänet tunnetaan äänekkäänä puolustuksen ohjaajana ja johtajatyyppinä.

Mika Huuhtanen
Lempinimi: Monni
Syntynyt 14.9.1986 Espoossa
Pituus: 183 cm
Paino: 78 kg

Matti Vikman kakkosvalmentajaksi

RoPSin kakkosvalmentajan sekä maalivahtivalmentajan tehtäviä hoitaa ensi kaudella ex-maalivahti Matti Vikman. Vikmanin tehtäviin kuuluu edustusjoukkueen valmentaminen sekä junioreiden maalivahtivalmennus.

RoPSin uusi päävalmentaja John Allen lupailee muutoksia seuran toimintaan tuoreessa Uusi Rovaniemi -lehdessä.

Allen kertoo haluavansa osallistua pelaajahankintoihin ja esittää toivomuksen, että ydinpelaajat saataisiin hankittua jo marraskuun aikana. Ydinpelaajiin kuuluvat keskikentän pohja, toppari, hyökkääjä ja maalivahti. Jouluksi Allen aikoo matkustaa kotimaahansa Britanniaan ja vitsailee tuovansa mukanaan uuden Steven Polackin jos sellainen on löytyäkseen. Allenilla on valmiina lista pelaajista, jonka hän aikoo esittää seurajohdolle. Listalla on pelaajia, jotka sopivat hänen pelifilosofiaan ja jotka hän haluaisi tuoda mukanaan Rovaniemelle. Nimistä hän heittää esille Tuomo Könösen, joka sopisi suunnitelmiin keskikentän vahvistamisen osalta, samoin kuin RoPSin oma kasvatti Mika Hänninen. Vasemman pakin tontille hän heittää esille TPS:n Iiro Aallon. Allen saapuu Rovaniemelle tammikuussa ja silloin on aika kartoittaa nuoria pelaajia.

Tuore päävalmentaja haluaa taakseen toimivan ryhmän ammattilaisia. Ideaalinen kakkosvalmentaja on taidoiltaan hyvä, tuntee Rovaniemen ja kaupungin jalkapallokulttuurin ja hänen kanssaan on helppo tulla toimeen. Allen kertoo myös ymmärtävänsä seuran taloudelliset resurssit ja sen, että kunnolliseen fysiikkavalmennukseen satsaaminen tulee pitkällä tähtäimellä halvemmaksi kuin uusien pelaajien hankkiminen loukkaantuneiden tilalle.

Lupaan, että valmennan RoPSista sellaisen joukkueen, joka on vierasjoukkueelle yhtä pelottava, kuin minun pelaajaurani aikana. Silloin katsomoissa oli 2500-3000 katsojaa koko ajan.

Allen yllättyy positiivisesti kuullessaan, että RoPSin ja Lynxin juniorit ovat yhdistäneet voimansa ja että akatemian valmentajana toimii mm. Vesa Tauriainen. Hän sanoo, että A-junioreilla on aina mahdollisuus tulla näyttämään osaamistaan edustusjoukkueen harjoituksiin. Kehityskelpoisimmat pelaajat tulevat pääsemään mukaan edustusjoukkueen rinkiin. Allen uskoo myös, että nuorten sambialaisten potentiaalissa riittää vielä realisoitavaa.

Minä annan aina kaikkeni ja pelaajien on annettava myös kaikkensa.

Noususta Allen ei uskalla vielä puhua, koska joukkueen rakentaminen on kesken, mutta toteaa, että kolmen joukkoon pääseminen on hyvä saavutus.

UR on haastattellut myös puheenjohtaja Risto Nivaa, joka antaa lupailtuihin muutoksiin oman panoksensa. Nivan mukaan seuran johtoon tulee toimitusjohtaja Jouko Kiistalan rinnalle uusi henkilö, mutta uuden työntekijän titteli ja toimenkuva ovat vielä mietinnässä. Niva uskoo, että John Allen on pitkästä aikaa oikea ammattilainen joukkueen peräsimessä ja lupaa lähteä itse samalla ovenavauksella, jos seura päättää erottaa Allenin kesken sopimuskauden.

Kuva © Veikkausliiga.com

TPS:n kakkosvalmentajana pitkään toiminut John Allen on Urheilulehden tietojen mukaan nousemassa RoPS:in uudeksi päävalmentajaksi.

“RoPS:in puheenjohtaja Risto Niva ja toimitusjohtaja Jouko Kiistala eivät kiistä eivätkä myönnä Allenin nimittämistä Mika Lumijärven seuraajaksi. Nivan mukaan asiasta saatetaan kuitenkin tiedottaa jo lähipäivien aikana.”

Urheilulehden uutinen

RoPSin täysin penkin alle mennyt kausi 2009 on ohi. RoPS jäi liigassa viimeiseksi ja tippui 60-vuotisjuhlakaudeksi Ykköseen. Nyt on kuitenkin aika keskittyä tulevaan ja miettiä mitä seuran sisällä voidaan tehdä tulevaisuudessa paremmin. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä on ensi kauden, toivottavasti samalla usean tulevan kauden, päävalmentajan valinta. Tuleva päävalmentaja tulee vaikuttamaan paitsi joukkueen taktiseen ilmeeseen ja harjoitteluun myös joukkueen rakentamiseen ja siihen, ketä pelaajia Rovaniemelle saadaan houkuteltua.

Huhumylly valmentajakysymyksen ympärillä alkoi pyöriä jo toukokuussa, kun seura vapautti Valeri Bondarenkon tehtävistään ja puheenjohtaja Risto Niva kertoi usean suomalaisen ammattivalmentajan osoittaneen kiinnostuksensa RoPS:aa kohtaan. Tuolloin seurajohto päätyi jatkamaan Mika Lumijärven pestiä kauden loppuun saakka. Vastikään AC Kajaanin päävalmentajaksi nimetty Lumijärvikään ei saanut joukkueen kurssia käännettyä, vaan päävalmentajaa vaihdettiin vielä ennen kauden viimeistä ottelua KuPS:aa vastaan.

Veikkaajan tietojen mukaan tuleva valmentajan nimi on jo selvillä, mutta koska uudella luotsilla on voimassaoleva sopimus, tulevan valmentajan nimi voitaisiin julkaista vasta lokakuun lopussa. Lehden mukaan RoPS tavoitteli tehtävään ensin kaudella 1993 RoPSissa pelannutta David Wilsonia, mutta hän keskittyi mieluummin uraansa Aston Villan kykyjenetsijänä. Veikkaaja arvuutteli tehtävään FC Hakasta syyskuussa pois potkittua Olli Huttusta, joka toimii myös A-maajoukkueen apulaisvalmentajana.

Niva totesi kauden päätyttyä myös, että neuvotteluja “yli kahden vuoden sopimuksesta” on käyty “meille tutun valmentajan” kanssa.

Yksi “meille tuttu” valmentaja olisi RoPSissa kausina 1993-94 ja 1998 pelannut John Allen, joka on toiminut peliuransa jälkeen TPS:n kakkosvalmentajana (2003-), päävalmentajana loppukauden 2008 ja sen jälkeen TPS:n farmiseura ÅIFK:n ja TPS:n A-junioreiden valmentajana. Allenia pidetään vaativana valmentajana, joten hän sopisi erinomaisesti RoPSissa viime kaudella ilmenneen kurittomuuden korjaamiseen. Allenilla tosin on vuoden verran sopimusta jäljellä ÅIFK:n kanssa.

Toinen realistinen ja tuttu vaihtoehto on RoPSissa 11 kautta vuosina 1984-1994 pelannut Steven Polack. Peliuransa jälkeen Polack on toiminut mm. FC Interin kakkos- ja FC KooTeePeen päävalmentajana, sekä Ykkösessä Viikinkien, AC Oulun ja KPV:n päävalmentajana. Polackin valmentajanura on ollut vaikea ja sopimukset ovat usein päättyneet erottamiseen tai siihen, että sopimusta ei ole seuran puolesta haluttu jatkaa.

Muita tuttuja, mutta vähemmän realistisia vaihtoehtoja ovat Vesa Tauriainen (asuu Rovaniemellä, mutta kiireinen), Keith Armstrong (tiettävästi kysytty, mutta ei kiinnostunut) ja Martti Kuusela (vapaana, mutta liian iso nimi).

Onko tuleva päävalmentaja siis Allen, Huttunen, Polack vai kenties joku muu kyntensä esimerkiksi Ykkösessä jo näyttänyt käskyttäjä? Se selvinnee lähiaikoina, toivottavasti kuitenkin mahdollisimman pian. Kakkosvalmentajana jatkanee joka tapauksessa peliuransa voitokkaasti päättänyt legenda ja seuraikoni Zeddy Saileti, joka on esittänyt kiinnostuksensa hankkia myös lisäkoulutusta tehtävää varten.

RoPS voitti sunnuntaina toistaiseksi viimeisessä Veikkausliigaottelussa Kuopion kaimaseuransa Echiabhi Okodughan maalilla 1-0 (0-0). Voitto ei kuitenkaan riittänyt pitämään joukkuetta karsijan paikalla, kun JJK nipisti 2-2 tasapelillään Tampere Unitedista tarvitsemansa pisteen ja meni RoPSin ohi.

RoPS voitti kauden 26 ottelusta vain 4 ja pelasi yhtä monta tasan. Joukkue teki kauden aikana vähiten maaleja ja myös omissa soi eniten eli melkein kolmesti per ottelu, joten putoaminen ensi kaudeksi Ykköseen oli täysin oikeutettu. Missä oikein mentiin vikaan?

Myöhässä, kaikessa

Siinä missä muut seurat aloittavat joukkueen rakentamisen heti edellisen päätyttyä, pääsevät harjoittelemaan yhdessä jo tammikuussa ja hiovat Liigacupissa yhteispelinsä uomiinsa, ollaan Napapiirillä perinteisesti oltu vielä talviunilla. Usealla edelliskaudella syy tähän on ollut siinä, ettei sarjataso ole ollut ajoissa selvillä, jolloin joukkuettakin on vaikeaa rakentaa, koska pelaajat haluavat tietää missä pelaavat.

Tällä kaudella sarjataso oli hyvissä ajoin selvillä ja Ounashallin harjoitteluolosuhteet kunnossa. Joukkue harjoitteli silti lähinnä juniorien voimin, koska sambialaiset palaavat Rovaniemelle yleensä vasta helmi-maaliskuussa. RoPS-kippari Joonas Ikäläinen toisti koko kauden ajan, ettei joukkue ehtinyt missään vaiheessa hioutua yhtenäiseksi.

Pelaajahankinnat ja joukkueen rakentaminen

Bumajen äänestyksessä RoPSin viime kauden tärkeimmät pelaajat olivat Mika Nurmela, Titi Essomba ja Stephen Kunda. Kolmesta tärkeimmästä vain Kunda jatkoi joukkueessa myös tulevalla kaudella. Heistä Titin pitäminen oli käytännössä mahdotonta, koska laituri hamusi koko ajan ulkomaille, mutta sopimusehtojen kiristäminen Nurmelan kaltaiselle johtajalle oli seurajohdolta tyhmyyden ylistyslaulu. Muistutettakoon, että Nure halusi jatkaa RoPSissa, koska AC Oulu ei noussut vielä täksi kaudeksi liigaan, mutta RoPS vaati, että Oulussa asuva Nurmela olisi myös harjoitellut Rovaniemellä. Nurmelan pois päästämisen takia RoPS ja AC Oulu vaihtavat ensi kaudeksi sarjoja päittäin.

Edellisten lisäksi joukkueesta lähtivät mm. Daniel Bauer, Antti Uimaniemi, Kalle Rönkkö, Aleksandr Kulik, Juha Majava ja Patrice Ollo, jotka viimeistä lukuunottamatta kaikki olivat enemmän tai vähemmän avauksen pelaajia. Koska menetykset olivat isoja, oli syytä odottaa myös isoja hankintoja.

Seura ilmoitti jo marraskuussa solmineensa sopimukset Joonas Ikäläisen, Jarno Tenkulan, Marko Koivurannan sekä Ville  ja Kari-Pekka Syväjärven kanssa. Ikäläisen liittyminen joukkueeseen otettiin fanien keskuudessa ilolla vastaan, mutta muut hankinnat tuntuivat tässä vaiheessa lähinnä täytehankinnoilta. Pelaajamateriaalin leventäminen ei tietenkään ole ollenkaan negatiivinen asia, mutta ilmeisesti jo tässä vaiheessa oli laskettu, että uudet täsmähankinnat sambiasta tulevat olemaan uusia kundia ja mweetwoja. Helmikuussa joukkueeseen liittyivät Jefferson Pires, Echiabhi Okodugha ja Jung-Hyuk Kwon. Hankinnoista käytännössä vain Ikäläisellä ja Okodughalla oli viimeaikaisia näyttöjä liigatasolta. Tuomo Könöstäkään ei saatu ja tärkeimmät pelipaikat (keskikentän keskustassa) jätettiin täysin Sambiasta tulevien arpojen varaan.

Hallipeleissä uudet hankinnat White Simwanza ja Godfrey Chibanga eivät vakuuttaneet ollakseen joukkueelle todellisia vahvistuksia, mutta molempien kanssa solmitiin monivuotinen sopimus. Arpoihin oli pakko luottaa, koska muutakaan ei ollut.

Positiivisia yllätyksiä onneksi nähtiin. Heihin lukeutuvat Ville Syväjärvi, Jung-Hyuk Kwon ja Christopher Musonda.

Valmennus

RoPS on tunnettu siitä, ettei seura tee pitkäjänteistä työtä joukkueen valmennuksen suhteen. Edellisen kerran joukkuetta on valmentanut kaksi kautta putkeen sama valmentaja kymmenen vuotta sitten (Kari Virtanen 1998-1999). Tähän kauteen joukkue lähti edelliskauden tapaan Valeri Bondarenkon alaisuudessa, mutta jo toukokuun lopussa “heikko menestys sekä valmentajan ja pelaajien välinen luottamuspula” johtivat virolaisen potkuihin. Myös edellisen päävalmentajan potkuissa taustalla oli pelaajiston asettamat vaatimukset. Miksi heikko menestys on RoPSissa aina valmentajan eikä kenenkään muun vika?

Seuran puheenjohtaja Risto Nivan mukaan valmentajaksi oli jo tuolloin tarjolla lukuisia kotimaisia huippunimiä, mutta 1-0 voitto HJK:sta sai seurajohdon vakuuttumaan, että Mika Lumijärvi ja Zeddy Saileti saavat hilattua joukkueen vielä kuiville. Lumijärvi lupasi isoja muutoksia, mutta joukkueen kapea materiaali mahdollisti vain pieniä. Samat miehet pelasivat aina kun mahdollista ja muutoksia saatiin aikaan lähinnä tärkeiden pelaajien Musondan, Okodughan ja Syväjärven puoliksi pakollisilla pelipaikkamuutoksilla. Loppukautta kohti turpaan alkoi tulemaan yhä suurinumeroisemmin ja 9-0 Honka-tappion jälkeen “muutakaan ei keksitty”, kuin vapauttaa Lumijärvi tehtävistään ja nostaa joukkueenjohtaja Jorma Turpeenniemi Sailetin aisapariksi.

Seurajohdolla on tässä vaiheessa peiliin katsomisen paikka.Valmentajaa on helppo vaihtaa ja tehdä hänestä syntipukki. Bondarenkosta haluttiin heti kättelyssä eroon, mutta vaikka peli kulki syksyä kohti entistä heikommin mitä tehtiin? Oikeastaan ainoiksi reagoinniksi jäivät Jeremiah Anin hankinta, testimiehen tuominen Italian seiskadivarista ja protesti tapauksessa Dickson Nwakaeme. Protesti oli mielestäni täysin oikeutettu, mutta ei tuollaisen varaan voida sarjapaikkaa laskea.

Tulevalle kaudelle seuran johtoon on ehkä tulossa muutoksia. Veikkaajan jutun mukaan ensi kauden valmentajan nimi on selvillä ja lisäksi seura etsii RoPS-taustaista urheilutoimenjohtajaa, joka vastaa mm. valmentajan ja pelaajien hankinnasta. Pitkäaikaisen toimitusjohtaja Jouko Kiistalan tehtävät tulevat mahdollisesti keskittymään muuhun hallintoon ja taloudenpitoon. Nyt alkaa kuullostamaan paremmalta.

Yksilöitä vai Joukkue?

RoPSin puolustuslinjasta löytyy hyviä pelaajia – pelaajia, jotka ovat aikaisemmilla kausilla olleet kevyesti liigatasoa. Heitä ovat Janne Turpeenniemi, Stephen Kunda ja Joonas Ikäläinen (kyllä, myös kapteenimme). Pakiston neljäs lenkki Ville Syväjärvikin oli kauden positiivisin yllättäjä. Itseasiassa RoPSin 11 ottelun voitoton jakso alkoi 19. heinäkuuta MyPa-ottelusta, mikä oli ensimmäinen ottelu, josta Syväjärvi oli sivussa akillesvaivojen takia. Kun Kwonikin oli yksi parhaista maalivahdeista mitä täällä on pitkään aikaa nähty, miten joukkue voi päästää ylivoimasesti eniten maaleja kauden aikana? Jos kaikkien ropsilaisten taistelutahto ja periksiantamattomuus olisi samaa luokkaa kuin V.Syväjärvellä, joukkue olisi ollut lähempänä sarjataulukon puoliväliä kuin jumbosijaa. Suurin ongelma oli muualla.

Joukkueen peliä leimasi koko kauden ajan se ongelma, että peli ei kulkenut joukkueena. Kentällä oli lauma yksilöitä, joilla oli taitoa ja potentiaalia pelata paremmin, mutta selkeä johtaja/primusmoottori puuttui. Kapteeni-Ikäläisestä ei liiderin rooliin ollut, eikä kukaan neljästä valmentajastakaan saanut piiskattua joukkuetta pelaamaan yhteisen tavoitteen eteen. Epäyhtenäisyys vaivasi erityisesti joukkuepuolustukseen osallistumista. Osalla pelaajista ei näyttänyt olevan minkäänlaista työmoraalia, asennetta ja kurinalaisuutta osallistua siihen.